"Madame, siitä ei ole puhe, mutta kuinka suuresti joku nainen olisikin teidän majesteettinne näköinen, on kumminkin siksi paljon eroa, ettei harjaantunut silmä voi erehtyä."
"Siinä voi erehtyä, monsieur, koska erehdytään."
"Ja minä voisin mainita esimerkin", huomautti Andrée.
"Niinkö?"
"Ollessani isäni luona kotona Taverney-Maison-Rougessa meillä oli palvelustyttö, joka kohtalon oikusta oli…"
"Minun näköiseni?"
"Niin, teidän majesteettinne näköinen ihan eksyttävästi."
"Minne se tyttö sitten joutui?"
"Silloin emme vielä tienneet, että teidän majesteettinne mieli on niin ylevä, niin jalo, ja isäni pelkäsi tämän yhdennäköisyyden olevan kuningattarelle vastenmielisen, ja niin kauan kuin olimme Trianonissa, pidimme sitä tyttöä piilossa koko hovin huomiolta."
"Siinä näette, herra de Crosne! Joko asia kiinnittää mieltänne?"