»Sitä en epäilekään, markiisi. Mutta ette tule yksin? Oletteko vaihtanut ajutanttia? Onko tuo nuori upseeri anastanut Gouvionin tai Romeufin paikan?»
»Tämä nuori upseeri, sire, — ja minä pyydän teidän majesteetiltanne lupaa esitellä hänet teille, — on minun serkkuni, kreivi Louis de Bouillé, Monsieurin ratsuväen kapteeni.» [Isolla alkukirjaimella kirjoitettuna Monsieur tarkoittaa kuninkaan lähintä veljeä, kuten lukija muistanee. — Suom.]
»Ah!» huudahti kuningas ääni lievästi värähtäen, minkä nuori aatelismies huomasi. »Vai niin, kreivi Louis de Bouillé, Metzin komentajan, markiisi de Bouillén, poika.»
»Vallan oikein, sire», vastasi nuori mies vilkkaasti.
»Ah, kreivi Louis de Bouillé, suokaa anteeksi, etten tuntenut teitä heti; olen likinäköinen… Entä milloin lähditte Metzistä?»
»Viisi päivää sitten, sire, ja koska olen tullut Pariisiin asianomaisetta luvatta, vain isäni erikoisluvalla, olen pyytänyt sukulaistani, herra de Lafayettea, hankkimaan minulle kunnian tulla esitellyksi teidän majesteetillenne.»
»Herra de Lafayettea! Siinä olette tehnyt järkevästi, herra kreivi. Kukaan muu ei olisi voinut esitellä teitä minä hetkenä tahansa eikä tämä esittely olisi ollut kenenkään toisen toimittamana minulle niin mieluista kuin hänen.»
Sanat minä hetkenä tahansa ilmaisivat, että Lafayettella yhä oli oikeus päästä kuninkaan huoneisiin, kuten Versaillesissa.
Ludvig XVI:n sanat olivat muuten riittäneet ilmaisemaan nuorelle
miehelle, että hänen tuli olla varuillaan. Kysymys: »Milloin lähditte
Metzistä?» merkitsi: »Lähdittekö Metzistä senjälkeen kuin kreivi de
Charny sinne saapui?»
Sanantuojan vastaus puolestaan oli riittävä kuninkaalle. »Lähdin Metzistä viisi päivää sitten ja olen Pariisissa asianomaisetta luvatta, vain isäni erikoissuostumuksella» merkitsi: »Niin, sire, olen tavannut herra de Charnyn, ja isäni on lähettänyt minut neuvottelemaan teidän majesteettinne kanssa ja saamaan varmuuden, että kreivi liikkuu kuninkaan asioilla.»