»Kysykää Longprén, Taille-Tontainen ja Montaigun metsänvartijoilta, ovatko he nähneet minua milloinkaan ja kumminkin olen ihan heidän nenänsä edestä siepannut tusinoittain kaniineja… Mutta entä te, neiti Catherine, kuinka te aiotte menetellä noutaaksenne nuo mainiot kirjeet?»
»Minäkö?… Oh, minä», sanoi Catherine ja hänen hymynsä ilmaisi toivoa ja lujaa tahtoa, »minä koetan parantua hyvin pian!»
Pitoun rinnasta puhkesi hänen raskain huokauksensa.
Samassa aukeni ovi ja tohtori Raynal astui huoneeseen.
XXIII
Pitou varusmestarina
Tohtori Raynalin tulo helpotti melkoisesti Pitoun lähtöä.
Tohtori Raynal lähestyi potilasta ja huomasi heti sen selvän muutoksen, joka eilisen jälkeen oli sairaan tilassa tapahtunut.
Catherine hymyili lääkärille ja ojensi hänelle kätensä.
»Oh», sanoi tohtori, »vain senvuoksi, parahin Catherine, että saisin ilon koskettaa kaunista kättänne, minä koetan valtimoanne. Lyön vetoa, ettemme saa seitsemääkymmentäviittä iskua enempää minuutissa.»