Sanat »sorron vastustus» Billot lausui miehenä, joka on nähnyt Bastiljin muurien sortuvan ja joka tietää, ettei mikään voi vastustaa kansan käsivartta, kun kansa käsivartensa kohottaa.
Ne sanat synnyttivätkin hälinän, joka väkijoukon aiheuttamana muistuttaa murinaa.
Billot jatkoi:
»3. Korkeimman vallan periaate pohjautuu varsinaisesti kansaan. Mikään järjestö, kukaan yksityinen ei voi käyttää valtaa, joka ei ole kauttaaltaan kansasta lähtöisin…»
Tämä lause palautti liiankin elävästi kuulijoitten mieleen Billotin ja apotti Fortierin välisen keskustelun, jolloin Billot oli vedonnut tähän periaatteeseen. Silloin se oli huomaamatta sivuutettu, mutta nyt sitä tervehdittiin hyvä-huudoin ja taputuksin.
Billot odotti, kunnes suosionosoitukset olivat tauonneet, ja jatkoi:
»4. Vapaus merkitsee oikeutta tehdä kaikkea sitä, mikä ei vahingoita toista: ihmisen luontaisten oikeuksien sovelluttamisella ei siis ole muita rajoituksia kuin ne, jotka takaavat yhteiskunnan toisille jäsenille samojen oikeuksien nautinnon. Nämä rajoitukset säätää laki…»
Tämä pykälä oli hieman liian käsitteellinen kuulijoitten yksinkertaiselle ajatuskyvylle. Siihen suhtauduttiinkin kylmemmin kuin toisiin, niin perustavaa laatua kuin se olikin.
»5. Lailla ei ole oikeutta kieltää muita toimintoja kuin ne, jotka vahingoittavat yhteiskuntaa. Mitä laki ei kiellä, sitä ei voida estää eikä ketään voida pakottaa tekemään, mitä se ei säädä…»
»Merkitseekö se sitä», kysyi muuan ääni joukosta, »että koska laki ei säädä päivätyötä ja on poistanut kymmenykset, papit eivät voi enää milloinkaan tulla korjaamaan minun pelloltani kymmenyksiä eikä kuningas voi pakottaa minua päivätyöhön?» »Sitä se merkitsee», vastasi Billot kysyjälle, »ja me olemme tästälähin ikiajoiksi vapaat noista häpeällisistä rasituksista!»