»Oh, sitä parempi, sillä se olisi kiusannut teitä tavattomasti. Mutta älkää luottako liian paljon siihen upottamiseen. Poliiseilla on taitavat sukeltajat, ja kuinka samea ja syvä virta onkin, ongitaan huono juttu pinnalle helpommin kuin kaunis helmi.»
»Sittenkin, herra kreivi, ellei oteta lukuun sitä kurjuutta, johon olemme joutuneet…»
»Olette onnellinen… Ja jotta onnenne tulisi täydelliseksi, tarvitsette vain jonkun tuhatkunnan louisdoreja?»
Nicolen silmät välähtivät, Beausiren leiskuivat tulta.
»Niin», huudahti aviomies, »jos meillä olisi tuhat louisdoria, siis neljäkolmattatuhatta livreä, ostaisimme toisella puolella maatilan, toisen puolen panisimme kasvamaan korkoa ja minusta tulisi maanviljelijä!»
»Cincinnatuksen tapaan…»
»Ja Nicole uhraisi aikansa kokonaan lapsemme kasvatukseen!»
»Kuin Cornelia… Hiisi vieköön, herra de Beausire, se ei olisi vain esikuvallista, se olisi lisäksi liikuttavaa. Te ette tiemmä toivo ansaitsevanne mainittua summaa siinä keinottelussa, johon olette tällä haavaa puuttunut?»
Beausire hätkähti.
»Missä keinottelussa?» sopersi hän.