Hän oli noussut puhujalavalle ja sanonut:
"Ennenkuin lausun mielipiteeni asetuksesta, joka konventio on ensi työkseen laadittava, sallittakoon minun luovuttaa sen täytettäväksi tehtävät, joita hoitamaan edellinen kansalliskokous oli minut valinnut. Otin toimen vastaan tykkien paukkuessa. Nyt ovat armeijat yhtyneet ja uudet kansanedustajat kokoontuneet. Minä olen vain kansan valtuutettu ja sellaisena aion puhuakin."
Sanoihin: "Armeijat ovat yhtyneet" Danton olisi voinut lisätä sanat: "Ja preussilaiset on lyöty". Sillä hän lausui nämä sanat syyskuun 21 päivänä ja edellisenä päivänä oli käyty Valmyn taistelu. Mutta Danton ei tiennyt sitä.
Hän tyytyi jatkamaan:
"Hälventäkäämme ne turhat diktatuuri-haamut, joilla kansaa haluttiin peloittaa. Julistakaamme, että ainoastaan kansan hyväksymä perustuslaki on pätevä. Tähän päivään asti sitä on kiihoitettu, se oli herätettävä taisteluun tyrannia vastaan. Nyt kun lait ovat yhtä hirveät kaikille, jotka niitä rikkovat, kuin kansa oli tyrannivallan murskatessaan, annettakoon lakien rangaista kaikki syylliset! Luopukaamme kaikkinaisesta liioittelusta. Julistakaamme, että maakiinteistöjen ja teollisuuslaitosten omistusoikeus taataan ikiajoiksi."
Taitavana, kuten aina, Danton vastasi muutamalla sanalla kahteen suureen pelkoon: Ranska pelkäsi vapautensa ja omistusoikeutensa puolesta. Entä ketkä pelkäsivät pahimmin omistusoikeuden puolesta? Uudet omistajat, ne, jotka olivat eilen ostaneet ja jotka olivat vielä velkaa kolme neljännestä kauppasummasta! Heistä oli tullut vanhoillisia, paljoa pinttyneempiä kuin entiset ylimykset, entiset aateliset, entiset omistajat olivat koskaan olleetkaan. Nämä olivat pitäneet henkeään kallisarvoisempana kuin suunnattomia tiluksiaan. Sitä todistaa, että he olivat luopuneet omaisuudesta pelastaakseen henkensä. Mutta talonpojat, kansallistilojen ostajat, eilispäivän maanomistajat pitivät maatilkkuaan kalliimpana kuin henkeään, puolustivat sitä pyssy kädessä eikä mikään maailmanmahti olisi saanut heitä lähtemään ulkomaille.
Danton oli oivaltanut sen. Hän oli käsittänyt, että oli hyvä rauhoittaa ei ainoastaan ne, jotka eilisestä asti olivat omistajia, vaan myöskin ne, joista huomenna tulisi omistajia. Vallankumouksen suuri ajatus oli: Kaikkien ranskalaisten tuli päästä maanomistajiksi; oma maapalsta ei tosin tee aina ihmistä paremmaksi, mutta tekee hänet toki arvonsa tuntevaksi, koska hän tajuaa olevansa riippumattomassa asemassa.
Vallankumouksen koko ajatusmaailma ilmeni seuraavissa Dantonin lausumissa sanoissa:
"Kaikkinainen diktatuuri on poistettava. Omistusoikeuden loukkaamattomuus turvattava. Lähtökohta: ihmisellä on oikeus hallita itseään. Päämäärä: ihmisellä on oikeus nauttia vapaan toimintansa hedelmät!"
Kuka nämä sanat lausui? Kesäkuun 20 päivän, elokuun 10 päivän, syyskuun 2 päivän mies — tuo myrskyjen jättiläinen, joka tarttui peräsimeen ja heitti mereen kaksi kansojen pelastusankkuria: vapauden ja omistusoikeuden.