Hei, kelkat ja sukset, nyt loppuvi loma! Taas alkavi armas mäensuihkina soma!
Jo jaksatte varsin te liukua lunta, kesä armas kun teille soi viljalti unta!
Siks' tuulien teitä nyt viekäätte pienot! On kukkulat alla niin valkeat, hienot…
Pohjola ja talvi.
Kaunis on Pohjola talvella, kaunis, kun valkeat hanget hohtaa, välkkyvät vaaroilta kirkkahat koit tai tuhat-tähtöset katsetta kohtaa.
Kaunis on Pohjola talvella, kaunis, kun syntyvät kuutamovalot, lepäävät huurteessa metsämme nuo, roihuvat punaiset Pohjanpalot.
Kaunis on talvella Pohjola, ritvoissa koivun kun jäähelmet soipi — Mistäpä Suomemme vertainen maa iki-ihana löytyä voipi?
Lumilinna voittamaton.
Räystähiltä tippuu vettä, päilyy päivyt kirkkahinna — Lumi on niin nuoskaa, että… sopii siitä tehdä linna!
Yks ja kaks jo käytiin kaikin yritykseen yksin mielin; kelpo linnan siitä saikin, kehuskella suin ja kielin.