KESÄN IHANUUS
Vadelmia, vaapukoita
Meheviä, mainioita
Kalle, Katri, Tiina, Toimi
Pensaikosta kilvan poimi.
Sirkka lauloi nurmikolla,
Halli haukkui kartanolla;
Pikku linnut liitäissänsä
Virittivät virsiänsä.
Viljaa kasvoi kodin pellot,
Haassa helkkyi karjan kellot.
Leppoisata ilma lauha,
Yli seudun Herran rauha.
VIISASTELEVA POIKA
Oli kerran tuohesta mökki. Mökissä asui ukko. Ukolla oli akka. Akalla oli poika.
Poika oli viisastelija. —
Pojalla oli harmaat kintaat. Poika meni mökistä pihalle kintaat kädessä. Kuu paistoi taivaalla. Poika katseli kuuta, huusi: hei! ja heitti kintaansa ilmaan.
Kintaat lensivät puuhun. Poika etsi ja etsi, mutta ei löytänyt.
Tuli yö. Tuli päivä. Poika kiipesi puuhun katsomaan kintaita, mutta ei löytänyt mitään.
Ukko tuli tuvasta ulos.
"Mitä etsit?" kysyi hän.