Hän puikki pois, sai ryhtinsä vasta portailta päästyään, ja kulki pihan poikki voittajan nä'öllä.
Kun kaikki suojat olivat tyhjennetyt, kävi Risler niiden läpi vielä kerran, sitte otti hän avaimen ja meni Planuksen luo antaakseen sen rouva Georgesille.
— Voitte antaa asunnon vuokralle, sanoi hän, siinä on lisä tuloja tehtaalle.
— Entä te, ystäväni?
— Oi! minä en suuria tarvitse. Rautavuode tuolla ylähällä lakkahuoneessa. Siinä on kylliksi kauppahuoneen palvelijalle. Sillä minä, minä kerron sen teille, tästä lähin en ole enää muuta kuin kauppa-palvelija.
… Hyvä palvelija, näet, valpas ja luotettava, josta teidän ei ole valittaminen, sen minä vannon.
Georges, joka tarkasteli laskuja Planuksen kanssa, tuli niin liikutetuksi kuullessaan tuon poloisen siten puhuvan, että hän tuota pikaa heitti paikkansa. Nyyhkytykset tukehduttivat häntä. Claire oli myöskin hyvin liikutettu, ja lähestyen Fromontin kauppahuoneen uutta palvelijaa, sanoi hän:
— Risler, kiitän teitä isäni nimessä.
— Häntä olen koko ajan ajatellut, vastasi tämä yksinkertaisesti.
Tällä hetkellä astui ukko Akilles sisään, tuoden postia.