Ja niin läimäsi tuo pakana vaan hevosiaan selkään, uhaten heittää aasin kuormineen kampsuineen kierien rinnettä alas aina virran kaltalle asti.
Pastorillamme ei ollut kärsimystä liiaksi. "Ä-hää! Onko niin! No, odota sitten vähän!" Ja vilauksella hypähti pastori aasinsa selästä alas ja asetti "hyvän Jumalan" suurimmalla varovaisuudella tienviereiselle kukkaspenkareelle, joka tuoksui niin hyvältä ja kimalsi niin kauniin moniväriseltä, että tuskin itse Pyhän Martin tuomiokirkko Tours'issa sille vertoja veti.
Sitten polvistui tuo pyhä mies alas ja rukoili lyhyen rukouksen: "Hyvä Jumala Chemillé'ssä, sinä näet nyt kaikki mitä minulle on tapahtunut; sinä näet, että tuo heittiö on pakoittanut minun opettamaan hänelle vähän ihmis-tapoja. Tätä tehdäkseni en minä tarvitse kenenkään apua, koska minulla on jänterät ranteet ja oikeuskin puolellani… Istu siis tässä suloisimmassa rauhassa ja katso taistelua, mutta älä ole puolella äläkä vastaan, niin on asia pian suoritettu!"
Rukouksensa päätettyään nousi hän seisoalleen, käärien takkinsa hihat ylös saadaksensa kätensä vapaammaksi; ja siinä olikin todellinen, pehmeä ja ikäänkuin siunauksella silitetty papin-käsipari, kiinnitettynä oikein vaikka leipurille sopivaan rannepariin ja niin kovat kuin kuhmurat tammen rungossa.
Loiskis! Läiskis! Ja ensi läimäyksellä sai ajuri piippunsa murskaksi vasten hampaitaan; toisella makasi hän eräässä kuopassa hävyissään, ruhjottuna ja liikkumattomana. Sitten työnsi pastori kärryt taaksepäin, käänsi ne varovaisesti sivuun, asetti hevosen pään suuren silkkiäispuun siimekseen ja jatkoi matkaansa hienolla hyssy-juoksulla sairaansa luo, jonka hän tapasi jo istumassa kukkakoristeisten vuode-verhojensa välissä, ikäänkuin ihmeen kautta kuumeesta parantuneena ja tuosta oikein täydellisesti taipuaksensa nyt juuri avaamassa vaahtoavaa Vauvray-viini-pulloa.
Ja aina tästä ajasta asti on "hyvä Jumala Chemillé'ssä" ollut korkeimmasti kansallinen Turaanissa ja häntä huutavat Turaanilaiset kaikissa tappeluissaan, sanoen: "Hyvä Jumala Chemilléssä älä ole puolella äläkä vastaan!"
End of Project Gutenberg's Kuvaelmia ja kertomuksia, by Alphonse Daudet