"Tietysti, hiiden nimessä!"
"Tiedä siis — omaan laskuusi!"
"Mitä? Mutta — — alus olisi siis — —"
"Sinun!"
Mikä yllätys — hyvät ystävät! Mikä sysäys vasten rintaa!
Hyvä oli, että veneenrakentajan — joka on ollut monessa kovassa mukana — mieleen oli juolahtanut asettaa rahi kannelle. Louveau lankee siihen kuin nuijalla lyötynä.
"Ei käy päinsä — — en voi ottaa vastaan — —"
Mutta Maugendrellä on vastaus kaikkiin.
"Mitä? Miksi et? Unhotat vanhan velkani, menosi Vihtorin takia. Ole huoleti, Francois, minä olen sinulle suuremmassa velassa."
Ja ystävykset syleilivät toisiansa kuin veljekset.