Tartarin-Quijote, kovin innostuneena: Peitä itses kunnialla, Tartarin.
Tartarin-Sancho, hyvin tyyneenä: Tartarin, peitä itses villapaidalla.
Tartarin-Quijote, yhä enemmän innostuneena: Oi sentään kaksipiippuisia pyssyjä! oi tikareja, lassoja ja mokkasiineja!
Tartarin-Sancho, yhä enemmän tyyntyen: Oi neulottuja liivejä! oi hyviä, lämpimiä polvipeitteitä! oi oivallisia korvaläpällisiä lakkeja!
Tartarin-Quijote, haltijoissaan: Tappara, tappara tänne!
Tartarin-Sancho, soittaen palvelijattarelle: Jeannette, suklaatini.
Tämän jälkeen Jeannette ilmestyy tarjoten oivallista suklaatia, lämmintä, läikehtivää, tuoksuvaa, ynnä suussa sulavia anisi-leivoksia, jotka panevat Tartarin-Sanchon naurullaan tukahuttamaan Tartarin-Quijoten huudahdukset.
Tästä huomataan, miksi Tarasconin Tartarin ikänsä oli pysynyt
Tarasconissa.
VII.
Europpalaiset Shang-Hai’ssa. Suuret kauppayritykset. — Tataarit. Oliko
Tarasconin Tartarin petturi? Kangastus.