AHAB.
Esiin tulkoot
Siis syyttäjä ja todistajat kohta!
SAMERI (tunkeutuu väkijoukosta esiin kahden miehen kanssa).
OBADJA (Ahabille).
Kavahda, herra, mitä tehdä aiot
Sa Jahven profeetalle pyhälle!
AHAB.
Ei pyhäss' ole syytä tuomioon,
Vaan kapinoitsijaa ei suojele
Profeetan vaippa. (Samerille tovereineen.)
Mikä raskas syytös
On teillä vastaan Mika Jemlanpoikaa,
Mi profeetaksi kutsuu itseään?
SAMERI.
Kun paimen Amaria Gilboasta
Tään Mikan luona vankilassa kävi,
Hän silloin tulisesti kiihoitti
Tuon miehen mieltä, että Efraimissa
Hän virittäisi kuningasta vastaan
Kapinan liekin. Kirouksen kolkon
Kuninkaan yli lopuksi hän huusi.
KANSA JA VÄÄRÄT PROFEETAT.
Vai kirosi ja kiihti kapinaan!
AHAB (todistajille).
Te olette sen kuulleet, eikö niin?
1:NEN TODISTAJA.
Kun palvelijas erään' aamuna
Pysähtyi hetkeks taakse muurin oven,
Mi johtaa siihen vankikomeroon,
Joss' on tää Mika kahlehdittuna,
Ja, ääntä kuullen, päänsä rakoon painoi,
Niin silloin yllytyksen kuuli hän
Ja kirouksen selkää karmivan.
KANSA.
Ja kirouksen selkää karmivan.
AHAB (toiselle todistajalle).
Sa kuulit myös?