Mutta hän oli nyt sopinut Elin rouvan kanssa siitä että jäisi Herön kartanon palvelukseen.

Hän tuli nyt usein talonväen puolelle. Hänellä oli paljon neuvoteltavaa
Elin rouvan kanssa.

Ja Elin rouva silmäili häntä ja iloitsi nähdessään että hän nyt oli tyyntynyt. Hän määräsi, että Hesekiel muuttaisi syksystä Herön kartanoon.

Hesekiel oli suostunut siihen. Hänelle oli yhdentekevää missä oli. Sillä koskaan eivät hänen ja Pikku-Gunnin välit enää voineet tulla ennalleen! — Ei, ei edes ennalleen! voi hän sanoa aivan ääneen itseksensä. Eihän hän ollut Gunnin arvoinen — eikä hän myöskään voisi enää koskaan luottaa Gunniin, kun tämä oli sillä tavoin unohtanut hänet. Ei koskaan tulisi se hetki, jolloin hän voisi nöyrästi sanoa hänelle: — Palaja luokseni, palaja katsomaan, etkö nyt voi nähdä minua, — kuuntele, etkö kuule, ken voi puhua niin, että se ainaiseksi vuodattaa lohtua sydämeesi! — — —

Se hetki ei tulisi koskaan. Siksi hän voikin olla tyyni Gunnin seurassa. Hän ymmärsi, että Gunn tahtoi että kaikki olisi kuten muinoin. Se ei käynyt päinsä…

Voida elää elämänsä pää pystyssä, kun kaikki mitä oli ikävöinyt oli mennyttä — se oli koe, joka soveltui Hesekiel Jarlsvikille! Sen tahtoi hän suorittaa!

Mutta kun hän sitten näki hänet, niin entisensä kaltaisena ja kumminkin muuttuneena — näki itseensä suunnattuina nuo silmät, joiden katse voi olla niin viehkeä… kun hän kuuli tuon matalan, sulosointuisen äänen, silloin hän käsitti, että hänessä itsessään oli kaikki kumminkin ennallaan — siitä ei hän päässyt mihinkään. Se paikka, missä Gunn oli, oli kumminkin ainoa paikka maailmassa, jonne hän kaihosi.

Kun hän näki Gunnin tulevan, oli hänestä kuin häntä ympäröivä lempeys olisi ollut kotoisin Jumalan korkealta taivaalta.

Gunn oli käynyt hiljaisemmaksi kuin ennen. Sitä ei kukaan voinut ihmetellä. Mutta kun nuoruuden ilo pulpahti esiin ja hän nauroi, silloin se vaikutti kuin päivänpaiste, joka kirkastaa meren, kuin laakson kukkasten tuoksu…

Ja mieletön hän kaiketi oli, sillä jokainen Gunnin sana oli hänestä kuin puhdasta kultaa. Hän voi toistella itseksensä jokaista turhanpäiväistä sanaa, minkä Gunn oli hänelle lausunut.