— Älkääpä, herra Rockstrong! Tuo lausuma ei ole minun vaan erään suuren miehen keksimä. Olen tavannut sen Jules César Scaliger'in papereista.
— Entä sitten, apotti! Ne ovat aika roskaisia papereita. Ja tuo sanonta on häijy. Häviömme, joka johtui päällikkömme päättämättömyydestä ja velttoudesta, — hän maksoi sen hengellään, — ei ollenkaan muuta asiamme hyvyyttä. Ja konnien voittamat kunnon ihmiset jäävät kunnon ihmisiksi.
— Minusta on tuskallista, herra Rockstrong, kuulla teidän puhuvan kunnon ihmisistä ja konnista valtiollisten asioiden yhteydessä. Nuo yksinkertaiset sanat sopisivat kuvailemaan oikeaa ja väärää puolta noissa enkeleitten taisteluissa, joista maanmiehenne John Milton on perin barbaarisesti laulanut. Mutta tällä multaisella möhkäleellä eivät puolueet koskaan, kaukana siitä, ole niin tarkasti jaetut, että voisi ennakkoluuloitta tai mielistelemättä erottaa puhtaiden armeijaa epäpuhtaitten joukoista, eipä edes määritellä oikeaa ja väärää puolta. Näin ollen täytyy menestyksen olla ainoana asian hyvyyden tuomarina. Pahastutte, herra Rockstrong, kun sanon, että on kapinallinen silloin kun on voitettu. Mutta jos te pääsisitte valtaan, ette suinkaan suvaitsisi kapinoitsijoita.
— Ette tiedä mitä puhutte, apotti. Minulla on aina ollut kiire asettua voitettujen puolelle.
— On totta, herra Rockstrong, että olette valtion luonnollinen ja ainainen vihamies. Teitä vahvistaa vihassanne neronne voima, jota rauniot miellyttävät ja hävitys huvittaa.
— Syytättekö minua siitä, apotti?
— Jos olisin valtiomies ja ruhtinaitten ystävä, herra Rockstrong, kuten herra Roman, pitäisin teitä kuuluisana rikollisena. Mutta en kyllin innokkaasti tunnusta poliitikkojen oppia ollakseni liioin kauhuissani tihutöittenne loisteesta ja kumousyrityksistänne, joista lähtee paljon enemmän melua kuin pahaa.
— Olette epämoraalinen, apotti.
— Älkää moittiko minua siitä liian ankarasti, herra Rockstrong, jos kerran vain sillä syyllä saattaa olla suvaitsevainen.
— En tiedä mitä tekisin, iso apotti, suvaitsevaisuudella, jota ja'atte minun, uhrin, ja noitten parlamentin konnien kesken, jotka ovat tuominneet minut kuohuttavan väärin.