Voi, että onnellinen muisto hyvyytesi ois suurempi kuin mykkä tuska tää: kun toisiin silmiin hukkuu katsehesi ja minuun enää silmäs eivät nää —

MUSTA TAUTI

WEN-KIYN'IN VALITUS

Pian sammuu kaikki lyhdyt teehuoneen valkean — Ma joka ilta turhaan sua täällä odotan.

Taa silkkiviuhkan pääni
ma painan itkevän —
Kuu Jykou-virran ylle
on noussut vihreän.

Tuon virran taakse tiedän
sun luotain paenneen —
Ma sieltä, armas, toivon
sun onnen löytäneen.

Nurkassa yksin täällä teehuoneen valkean ma yhä sentään vuotan sun kerran palaavan.

Kun nauroin ja leikin ja tanssin, sinä istuit synkkänä vain — Sinä vihaa siitä kannoit ja epäilit rakkauttain.