— Meillä on kauhean hauskaa! kirkuivat pikku pojat kilvan. — Heikki näyttää meille sirkusta. Heikki, näytä tytöillekin, miten apina hakee kirppuja ja miten virtahepo ruiskuttaa vettä.
Heikki oli kohonnut seisomaan nähtävästi hämillään. Portailla seisoi koko pappilan tyttöparvi. Joju, Kaarlo ja Lauri kieppuivat innostuneina Heikin ympärillä.
— Heikki on paljon hauskempi renkipoika kuin Ranssu, huusi Kaarlo. — Hän osaa veistää kaarnaveneitä.
— Ja minulle hän on luvannut laittaa leijan, kirkui Lauri. Heikki, Heikki, älä mene vielä pois.
— Heikki menee nukkumaan, sanoi Martta päättävästi. — Heikin täytyy aikaisin nousta. Antakaa Heikin olla, pojat.
Vastahakoisesti pojat erosivat uudesta leikkitoveristaan.
— Ei häntä ainakaan hämäläinen hitaus vaivaa, sanoi Minna hymyillen katsellessaan poistuvan Heikin jälkeen.
— Kunpa ei vain olisi liian vilkas, arveli Martta päätään pudistaen.
— Hän on sopimattoman rohkea renkipojaksi, muistutti Tyyra. — En usko äidin pitävän siitä, että Joju seurustelee hänen kanssaan.
Uusi renkipoika tuotti monta päänvaivaa pappilan vanhemmalle väelle ja ennen arvaamatonta huvia nuoremmalle.