Lauri juoksi hänen jälkeensä.
— Äiti, minne äiti menee? Pääseekö Lauri mukaan?
— Ei, poju, sinä et voi tulla äidin mukaan. Juokse takaisin sisään. Kastut täällä ulkona.
Poika jäi katsomaan hänen jälkeensä. Itku ei ollut kaukana.
— Kunpa vain pääsisin, niin ettei kukaan näkisi, ajatteli äiti.
Kas niin, siinä tuli Ulla juosten väentuvasta.
— Äiti, meillä on siellä hauskaa. Vanha Maija ja Josefiina raastavat perunajauhoja ja kertovat vanhoja juttuja. Mutta minne äiti on matkalla? Sateessa?
— Harjulaan, lapseni, älä seiso täällä kastumassa. Äidillä on kiire.
Ulla katseli äidin jälkeen. Miksi äiti oli niin hätäinen? Aivan kuin pelkäisi jotain.
Harjulaan hän sanoi menevänsä. Ulla vetäisi pitkään henkeänsä. Harjulaan! Voi hyvänen aika! Hän ymmärsi mille asialle. Äiti raukka.