Ja hän otti liitupalasen ja piirusti samanlaisen merkin naapuritalojenkin oviin. Rosvo saapui toveriensa luo ja kertoi heille, kuinka hyvä onni häntä oli seurannut. Päällikkö kehui suuresti hänen toimeliaisuuttansa ja he päättivät heti lähteä kaupunkiin. Mutta jotta he eivät herättäisi huomiota, niin heidän piti kulkea sinne yksitellen ja yhtyä vasta myöhemmin torilla.

He ryhtyivät heti matkahommiin ja olivat pian valmiit lähtöön. He pääsivätkin huomiota herättämättä kaupunkiin. Päällikkö ja se rosvoista, joka aamulla oli käynyt tiedustelulla, saapuivat viimeisinä perille. Hän vei päällikön sille kadulle, missä Kasimin talo oli, ja nähdessään merkin ensimäisessä ovessa, hän osoitti sitä päällikölle. Mutta samassa päällikkö huomasikin samanlaisia merkkejä muissakin taloissa ja osoitti niitä toverillensa. Tämä joutui hämillensä eikä tiennyt mitä sanoa. Hän vakuutti päällikölle merkinneensä vain yhden talon, mutta hänen oli aivan mahdoton nyt sanoa, mikä niistä oli hänen merkitsemänsä.

Muuta neuvoa ei ollut kuin palata takaisin, ja annettuaan sanan toisille tovereille, he keräytyivät taas kaikki metsään, jossa he yhteisestä päätöksestä hirttivät tiedustelijan. Sitten he alkoivat taas neuvotella keskenänsä mitä tehdä, ja yksi joukosta tarjoutui lähtemään uudelle tiedusteluretkelle samalla uhalla kuin edellinenkin. Hän läksi kaupunkiin, löysi Kasimin talon Baba Mustafan avulla samoinkuin hänen toverinsakin ja merkitsi oven punaisella liidulla.

Mutta Morgiana läksi nytkin asialle niinkuin edellisenäkin päivänä ja palatessaan takaisin näki punaisen merkin talon ovessa. Ja hän merkitsi jälleen naapuritalojenkin ovet aivan kuin edellisenäkin päivänä.

Rosvot läksivät jälleen liikkeelle ja luulivat nyt varmaan aikomuksena onnistuvan. Päällikkö meni taasenkin aamuisen rosvon kanssa taloa edeltäpäin tarkastamaan, mutta harmiksensa he huomasivat saman kepposen tapahtuneen kuin edelliselläkin kerralla, ja saivat siis palata jälleen tyhjin toimin takaisin.

Kun tiedustelija oli jälleen otettu hengiltä, niin päällikkö päätti itse lähteä matkaan, sillä muuten hän voisi kadottaa toisen miehen toisensa perästä. Hän meni siis Baba Mustafan luo ja hänen avullansa löysi oikean talon. Mutta hän ei merkinnytkään taloa millään tavalla, tarkasteli sitä vain joka puolelta, jotta hän tuntisi sen toisellakin kertaa.

Sitten hän palasi hyvillä mielin takaisin metsään.

"Toverit", sanoi hän rosvoille, jotka odottivat häntä luolassa, "nyt ei mikään estä meitä enää kostamasta meille tehtyä vääryyttä. Tiedän tuon konnan talon aivan tarkalleen, ja matkalla olen tuuminut, mitä meidän on tehtävä."

Hän käski sitten rosvojen hankkia yhdeksäntoista muulia sekä kolmekymmentäkahdeksan suurta nahkaista öljyleiliä, joista ainoastaan yksi oli täytettävä öljyllä.