Joulukuun 5 päivän aamulla tulimme isoon eli pää-patteriin tykkien vartioiksi. Toisen puolen komppaniastamme oli määrä aina pitää varusteet (vyöt patruunataskuineen) yllään ja muuten olla valmiina joka hetki puollustamaan tykkipatteriamme viimeiseen mieheen, jos vihollinen olisi tehnyt salahyökkäyksiä.
Tämä vuori oli tuleva meille oikein vasituiseksi asentopaikaksi moneksi aikaa, jonka tähden se nimitettiinkin Venäläisissä käsikirjoissa: "Finskij gora" (Suomen eli Suomalaisten vuoreksi). Kenraali Gurko määräsi kenraalimajuri Etter'in niiden joukkojen päälliköksi, jotka olivat asetetut Vratsches'in kylään ja sen lähellä oleville vuorille ja joidenka oli määrä vastustaa niitä isoja vihollisjoukkoja, jotka olivat asettuneet vähän matkaa mainitusta kylästä vuoristoon, sillä aikaa kun hän itse teki hyökkäyksiä toisella osastollaan, vasemmalla siivellämme, Arab-Konak solaa vastaan. (Mainittu sola on siinä, mistä maantie menee Balkanin korkeimman harjun lävitse, Plevnasta Sofiaan).
Kenraalimajuri Etter antoi meille tarkat säännöt ja ohjeet, mitä kunkin pataljonan tulisi tehdä, jos tarve vaatisi, nimittäin jos vihollinen ryntäsi päällemme.
Syystä että meitä oli paljon vähemmän kuin Turkkilaisia, sen vuoksi olikin juuri tarpeellinen määrätä ennakolta kullekin pataljonalle omat tehtävänsä. Muun muassa lausui kenrali päiväkäskyssään: "minä olen varma siitä että ne joukot, jotka ovat uskotut minun komantooni, toimittavat tämän meille määrätyn toimen uskaliaasti, eivätkä peräänny askeltakaan niistä varustuksista, jotka meillä nyt ovat. Jumala kanssamme. Ei askeltakaan takaisin".
H. M. K. Sivus-adjutantti kenrali-majuri von Etter.
Joulukuun 6 päivän aamulla menimme taas etuvartioiksi.
Nämät vuoriäyräät tulivat meille jo niin tutuiksi, kuin jos olisimme täällä syntyneet ja olleet omassa "vasikkaha'assa".
Joulukuun 7 päivän aamulla saimme virkamuuton ja menimme taas vartioimaan pääpatteria, samassa järjestyksessä kuin 5 päivänä.
Joulukuun 8 päivän saimme levätä; se olikin nyt jo hyvin tarpeesen, koska olimme saaneet kaksi vuorokautta valvoa yhtä mittaa.
Joulukuun 9 päivän aamulla menimme etuvartiain päävahdiksi.