Helmikuun 3 päivän olimme aina vaan samassa majatalossa. Paikkuuta ja korjuuta kesti myöskin yhtämittaa, olimme saaneet käskyn, että vaatteemme ja majatalomme huoneet pitävät olla hyvin puhtaat. Kenraali Ellis I piti ennen mainitun tarkastuksensa puolen päivän aikaan. kaupungilla emme saaneet käydä yksitellen, sinne piti mentämän aina komannossa jos kellä oli asiaa. Sotalain mukaan luvattiin rangaista, jos kuka ottaisi, oli se mitä hyvänsä, maanasukkailta ilman rahatta. Sekä muistutettiin, että välirauha oli tehty, eikä siis saa enää tehdä sitä, mikä sodan aikana on väliin ihan välttämätöintä.
Helmikuun 4 päivän olimme samassa majatalossa. Puhdistelimme kiväreitämme ja miekkojamme sekä hääräsimme ja puuhasimme yhtä ja toista. Mitään erinomaista ei tänäpänä tapahtunut; hauska oli vaan olla kauniissa, lämpöisessä salissa; me olimme niinkuin niissä kultaisissa linnoissa, joista Tuhannenyhden yön tarut kertovat.
Tämän päivän ehtoolla saapui pataljonaamme Helsingistä lähetetty ensimäinen varaväki joukko (reservi), joista vanhat sotamiehet aprikoitsivat: "Vastako nyt tulette, kun rauha on jo tehty; emme voi teitä edes kuulain kanssa tutustuttaa".
Helmikuun 5 päivän olimme aina vaan samassa majatalossa. Tänäpänä saimme käskyn valmistaa itsemme seuraavaksi päiväksi eteenpäin marssiin Konstantinopolia kohden. Siis valmistelimme itseämme niinkuin parhain sopi, pussimme täytimme leivällä j.n.e.
Tänä päivänä saimme myös armeijan ylipäälliköltä H. K. K. Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevits'ilta seuraavan päivä käskyn:
"Päivä-käsky.
Annettu Adrianopolissa ylipäällikön asunnossa täkäläiselle sotajoukolle
Helmikuun 5 päivänä 1878.
N:o 4.
Urhoolliset päälliköt ja sotamiehet armeijassani! Kun Balkanin vuorien yli käynti aljettiin, vaadin teiltä uusia vaivoja, vaikka olitte väsyneitä; ja senjälkeen ette olekaan kävelleet, vaan olette lentäneet eteenpäin; vähemmässä kuin kuukaudessa olette, niin sanoen, tulvanneet läpi Turkin maan ja tulleet melkein kaupungin, Konstantinopolin, (Zargradin) lähelle.
Matkalla olette ikään kuin sivumennessä hajoittaneet Turkin armeijan, poisottaen Filippopolissa koko heidän tykistönsä, senjälkeen olette voittaneet pikaisella käynnillänne Adrianopolin, Turkin toisen pääkaupungin ja nyt seisotte Mustan meren, Marmora järven ja Egeian meren rannoilla. Vihollinen ei ole voinut teitä vastustaa, hän on laskenut päänsä ja suostunut vaatimuksiimme, sentähden pysäytän teidät.