— "No en sitä kiellä minäkään, jos niikseen tulee" … sanoi Simo vähän nenästyneenä.
— "Kyllä tuo sinun kannattaisikin. Huokealla nuo sinun rahasi ovat saatukin. Entinen Korpelan isäntä teki työtä yöt ja päivät ja nyt ne hänen vaivannäkönsä joutuivat kaikki sinun taskuusi, joilla nyt sinun on kyllä mukava herrastella."
— "Ei nämä rahat kaikki ole niitä. Oli minulla itsellänikin — — —"
— "Mennäänkö tähän, tässä on siisti hotelli?" … kysyi Huima Simolta seisattuen erään kartanon eteen.
— "Yhdentekevä … mennään vaan."
Sisään astuivat sankarimme ja menivät istumaan suureen saliin eräälle suurelle sohvalle, jonka edessä oli iso pyöreä pöytä. Pienempiä pöytiä ja niiden ympärillä pehmeitä tuolia oli asetettu ympäri huonetta. Keskellä seisoi iso urkujen tapainen soittokone, joka viritettynä itsestään soitteli useampia kappaleita.
— "Mitä sinä parhaiten tahdot, niin minä sitä kutsun" … kysyi Huima.
— "Yhdentekevä minusta … kutsu mitä tahansa."
— "Minä kutsun viiniä … eihän nyt vielä ole konjakin juontiaika."
— "Kutsu vaan."