Kaksi viinipulloa hän kutsui. Sitte he siinä kilistelivät, maistelivat ja taas kilistelivät kaupan loppiaisiksi … ynnä muuksi.
— "Kuules kauppaveli" … sanoi Simo ja otti Huimaa kaulasta kiinni … "mitäs me nyt käytään hommaamaan, kun tulee talvi?"
— "Enpäs tiedä."
— "Talvisaikana ei juuri muu kauppa vetele, kuin kontrapantin veto.
Käydään vetämään tänne suolaa, sitsiä ja rommia ja täältä viemme
Suomeen sokuria ja tupakkaa, niin kyllä lähtee rahaa. Me olemme varmoja
miehiä, kylme jaksamme tapella viskaalien ja 'obessikkain' kanssa…"
— "Kyllähän sillä tavalla lähtee rahaa, jos vaan onnistuu…"
— "Se onnistuu, se on tietty… Kippis nyt! Siihen se loppuikin… Sen verrankos sinä raahtisit pannakin?"
— "Kyllä sitä saadaan lisää, jos vaan tarvitaan. Mitä lajia sinulle vaan pitää."
— "Tuota nyt, si … itä mitä he … erratkin juovat. Mitä se on?"
— "Samppanjaako."
— "Niin, niin! justii sitä, sitä sanp … pankaljaa" … sanoi Simo.
Häntä alkoi viini vähän nikottamaan ruveta.