SEREBRJAKOV. Mihin se sitten kelpaa tuo sinun Astrovisi? Hän ymmärtää yhtä paljon lääketiedettä kuin minä tähtitiedettä.
SONJA. Eihän jalkasi kolotusta parantamaan voi kutsua tänne koko lääkeopillista tiedekuntaa.
SEREBRJAKOV. Tuon tyhmeliinin kanssa en viitsi edes ruveta keskustelemaan.
SONJA. Kuten suvaitset (Istuutuu). Minulle se on samantekevää.
SEREBRJAKOV. Paljonko nyt on kello?
HELENA ANDREJEVNA. Yli kaksitoista.
SEREBRJAKOV. Tukehduttavaa… Anna minulle pöydältä tippoja!
SONJA. Heti.
(Antaa tippoja).
SEREBRJAKOV (Äreästi). Ah, ei niitä! Eihän tässä enää voi pyytää mitään!