… "ja ollen päihtynyt kompastui ja kaatui Durykinin kylästä Juhnovskin kihlakunnasta kotoisin olevan vosikan, Ivan Drotovin, hevosen alle. Säikähtynyt hevonen juoksi Kuldarovin yli ja veti hänen ylitsensä reenkin, jossa istui toisen gildin moskovalainen kauppias Stepan Lukov. Sitten se läksi laukkaamaan katua pitkin, kunnes eräs talonmies sai sen kiinni. Kuldarov, joka oli tajuttomassa tilassa, vietiin poliisiasemalle, jossa häntä tutkittiin. Isku jonka hän oli saanut takaraivoonsa"…
— Aisa sattui siihen, isä. Eteenpäin! Lukekaa eteenpäin!
… "jonka hän sai takaraivoonsa, ei liene vaarallinen. Tapahtumasta on tehty pöytäkirja. Haavoittuneelle on toimitettu lääkärinapua…"
— Määrättiin hautomaan takaraivoa kylmillä kääreillä. Uskotteko nyt?
Koko Venäjä sen kohta tietää! Antakaa tänne!
Dmitri otti lehden, käänsi sen kokoon ja pisti taskuunsa.
— Juoksenpa tästä Makarovien luo ja näytän heille… Ja sitten pitää vielä näyttää Ivanitskeille ja Natalia Ivanovnalle ja Anisim Vasilitshille… Pitää rientää! Hyvästi.
Dmitri pani virkalakin päähänsä ja juoksi iloiten ja riemuiten kadulle.
ALBIONIN TYTÄR
Sievät vaunut, joissa oli kautsukkiset likasuojukset, samettiset
istuimet ja lihava ajuri, ajoivat tilanomistaja Grjabovin talon eteen.
Vaunuista hypähti kihlakunnan aatelisseuran esimies Feodor Andreitsh
Otsov, jonka uninen lakeija vastaanotti eteisessä.
— Onko herrasväki kotona? kysyi esimies.