"Kuka siellä?" kysyi huoneesta nuoren naisen ääni.
"Minä!" vastasi parooni.
"Kuka te olette?"
"Muudan ihailijoistanne. Minä, suoraan sanoen, en tajua rahtuakaan teidän taitoanne, mutta minulle kerrotaan, että te näyttelette mainiosti, ja olen tottunut uskomaan sanoihin. Avatkaa!"
"Kummallista… Olen pukeutumishuoneessa! Tänne ei saa tulla. Ja kuka te sitten olette?"
"Olen parooni von Saynitz. Minulla on teille asiaa,"
Ääni huoneessa vastasi hiljemmin eikä enää yhtä rohkeasti.
"Sangen mieluista, parooni… Mutta minä en ole puettu… Odottakaa viisi minuuttia."
"Minulla ei ole aikaa odottaa. Kahden minuutin päästä matkustan. Nyt heti tahi ei koskaan!"
"Ei käy laatuun!"