"Voisin. Myynhän minäkin itseni mennessäni naimisiin myötäjäisten tähden. Ja niin edelleen… Pyydän sinulta jotakin, Ilka…"
Parooni nousi ja otti liivintaskusta kultarahan.
"Ota, tyttöseni, tämä raha ja valokuvauta itsesi ensimäisessä kaupungissa, johon joudut. Ymmärrätkö? Kuvan lähetät minulle … tällä osoitteella…"
Parooni antoi Ilkalle kultarahan ja kortin, jolle oli kirjoitettu hänen osoitteensa.
"Haluan usein nähdä tulppaanityttöä… Pidän hänet aina povitaskussani… Lähetäthän?"
"Lähetän."
"Erinomaista. Ja nyt, ystäväni, jääkää hyvästi! Minua nukuttaa."
Parooni laskeutui pitkäkseen nurmelle ja pani metsästyslaukun päänsä alle.
"Hyvästi. Oli sangen hauskaa tutustua. Jään odottamaan valokuvaa ja nain sinut, jos hankit miljoonan…"
Zwiebusch nousi ja kumarsi.