Lopuksi veisattiin lähtövirsi, jonka jälkeen nuori pastori vielä meni saarnastuoliin, lukemaan niitä kuulutuksia, joita sitä varten oli lähetetty.
Jokainen tietää kuinka tärkeät kuulutukset maalla todellakin ovat. Siellä on muulla tavalla mahdoton ilmi-antaa hallituksen, virastojen ja kunnan käskyjä ja vaatimuksia.
Sen tähden jäävät ainakin talon isännät taikka heidän lähettiläänsä kuulutuksia kuulemaan. Sillä niistä saattaa riippua monta tähdellistä seikkaa.
Sitten kuin pastori Santalainen oli lukenut kaikki suomenkieliset kuulutukset ja ilmoitukset, otti hän käsiinsä jo tässä ennen mainitun ruotsin kielellä kirjoitetun kuulutuksen.
Ja ilman minkäänlaista edellä käypää selitystä, luki hän sen alusta loppuun ruotsin kielellä, alkaen sanasta "kungörelse" ja päättäen siihen nimeen, joka sen alle oli kirjoitettuna.
Seurakunta kuulteli sitä ällistyneenä ja tietämätä, mitä ajattelisi.
Pappi läksi pois saarnastuolista, vaan sanankuuliat jäivät penkkiinsä.
He olivat vielä ikäänkuin jonkun selityksen puutteessa.
Ja selitys tulikin. Provasti itse astui sakaristosta, paperi kädessä ja seisahtui kuoriin.
"Minä pyydän ilmoittaa seurakunnalle", lausui hän kuuluvalla äänellä, "että vielä on yksi tärkeä kuulutus, joka on epähuomiosta jäänyt seurakunnalle selittämätä. Pyydän siis, että vielä kuulette senkin"
Ja hän luki nyt tuomarin ruotsin kielisen kuulutuksen alusta loppuun suomen kielellä.