Kylvä kukkia
Tielle nuorien,
Että sydänten
Kukkaa kasvattaisit.
Kylvä kukkia
Tielle miehien,
Jotta seppelen
Ansioista saisit.
Kylvä kukkia
Tielle kulkijan
Surun sulloman,
Jotta lohduttaisit.
Kylvä kukkia
Tielle vanhusten,
Elon kukkanen
Jotta vihannoisi.
Kylvä kukkia
Lapsen kätkyeen,
Hautaan avoimeen:
Koko elon tielle.
Kylvä kukkia
Ihmissydämeen,
Aina myrskyiseen
Omaan sydämeesi!
Pikku Elsa.
»Ällös itke, isä armas,
Enkel' ihanainen
Äidin hiljaa ylös viepi;
Puku loistavainen
Siellä annetahan, kannel
Kultainen ja uusi
Virsi kaikuu — äiti, siell' on
Kaunis joulukuusi.»
Siten lausui pikku Elsa
Äidin vuotehella,
Pyyhkieli kyyneleitä
Pikku kätösellä.
Mutta murhe katkerampi
Isän mielen voitti:
Turhaanpa hän kyyneleitä
Pidätellä koitti.
»Etpä isä, eikä äiti
Tiedä eikä kuule:
Äidin rakas Vapahtaja
Vie, kun emme luule.
Oi! Hän laskee loistavasta
Alas taivahasta,
Kantaaksensa helmassansa
Äidin maailmasta.»