"Saanko nähdä niitä ensin, isäni?" vastasi prinsessa.
Tutkisteltuaan niitä tarkoin tunsi hän ne aivan hyvin ja arvasi, että sulhasensa oli ne lähettänyt.
"Minä menen naimisiin sen miehen kanssa, joka on lähettänyt nämä kruunut", sanoi hän.
"Se on hyvä", sanoi kuningas ja kääntyen vanhimman prinssin puoleen lisäsi: "Ota paras minun vaunuistani ja aja pajaan ja nouda sulhanen."
Prinssi teki tämän kovin vastenmielisesti, sillä hän oli hyvin ylpeä, mutta hän ei uskaltanut kieltäytyä.
Tultuaan pajalle hän näki prinssin seisovan ovella ja viittasi häntä tulemaan esille.
"Sinäkö olet tehnyt nämä kruunut?" kysyi hän.
"Minä", vastasi prinssi.
"Siinä tapauksessa", sanoi toinen, "voit kenties olla niin hyväntahtoinen, että harjaat itseäsi hieman ja nouset vaunuihin. Hänen majesteettinsa tahtoo puhua kanssasi. Surkuttelen prinsessaa."
Nuori prinssi nousi vaunuihin, ja heidän ollessaan matkalla linnaan avasi hän nuuskarasian, jolloin Seitsentuumainen heti nousi sieltä ja asettui hänen polvelleen.