"Ah, minä juoksen hiiren, rotan ja pienen punaisen kanan luota ja riihen luota, joka oli täynnä puimaväkeä, ja teidän luotanne myöskin, jos voin."
Ojankaivajat juoksivat peräkkäin, kunnes he saapuivat purolle, joka oli täynnä pesijöitä. Nämä tekivät saman kysymyksen, saivat saman vastauksen ja seurasivat jonoa.
Vihdoin tuli kakku joelle ja kohtasi siellä revon, joka myöskin kysyi, minne se oli matkalla.
"Niin, minä juoksen pois hiiren, rotan ja pienen punaisen kanan luota, riihen luota, joka on täynnä puimaväkeä, ojan luota, joka on täynnä ojankaivajia, kaivon luota, joka on täynnä pesueukkoja, ja sinun luotasi myöskin, jos voin."
"Mutta sinä et voi päästä yli joen", sanoi repo.
"Etkö voi kantaa minua yli?" sanoi kakku.
"Mitä annat minulle siitä?" kysyi repo.
"Muiskun jouluna ja munan pääsiäisenä", sanoi kakku.
"Olkoon menneeksi", sanoi repo, "nouseppa ylös sitten."
Sen jälkeen se istuutui takakoivilleen, kuono taivasta kohti, ja kakku kiipesi sen hännälle ja istuutui sen selkään.