— Millä asioilla te liikutte? kysyin.
— Samoilla kuin tekin, oli vastaus.
— Mutta teidän tulee pysyä työssänne. Teidän ikäisenne poikaset voivat vielä olla näistä asioista syrjässä, eikä muutenkaan ole soveliasta jättää työtänsä kesken ja poistua muihin hommiin.
— Tekeehän isäntäkin samalla tavalla, vastasi hän.
— Se ei kuulu teille. Sitäpaitse ymmärrättekö te ollenkaan velvollisuuksianne liikemiehenä. Te koettelette vahingoittaa omaa kauppaannekin.
— Se taas ei kuulu teille, sanoi hän, samalla tavattomasti punastuen.
Veri kuohahti päähäni. Mutta silloin tuli Kemppainen konttoriin.
— Agiteeraamassako Kemppainenkin on ollut? kysyin hetken kuluttua.
— Jaoin maisteri Asplundin pyynnöstä vaalilippuja muutamiin taloihin, kun hänellä ei itsellään ollut aikaa, oli vastaus.
— Mutta nythän on konttoriaika.