XVII.
Heinäkuun 30 p.
Kun selailen näitä päiväkirjamuistelmiani, joita aikani kuluksi olen paperille kirjoitellut, huomaan tulleeni siihen aikaan, josta elämäni viimeinen kymmenvuotinen, yksitoikkoisen tasanen taival alkaa. Minun on siis aika lopettaa muistelmat.
Ja minä teenkin niin. Minä alan taas elää.
Olen ostanut Koskisen kaupan ja mennyt kihloihin Hilma Raivan kanssa.
Minulle alkaa uusi elämä. Tunnen sen verissäni ja jäsenissäni. Mieleni on kevyt ja toivehikas kuin nuorukaisella. Jäseniäni ei kolota, eikä tauteja tunnu ruumiissani. Olen kuin uusi ihminen.
Elämäni siirtyi keväästä suoraan syksyyn. Nyt alkaa minun kesäni.