Lienet kyllä oikeassa. Usein olen muistanut, mitä Jumalan mies, pyhä Samuel vainaa Ramatassa muinain jutteli kuninkaan oikeudesta, kun kansa kokoontui sinne kuningasta häneltä pyytämään. Muistatko tärkeitä sanojansa?
Ammiel.
Enhän niitä kuullutkaan, eikä minulla silloin ollut aikaa juosta kaikkiin kansan kokouksiin profeetain saarnoja kuultelemaan.
Kansalainen.
Minä muistan ne vielä aivan selvään. Sanat kuuluivat näin: "Tämä pitää oleman kuninkaan oikeus, joka teitä vallitseva on. Teidän poikanne ottaa hän ja panee vaunu- ja hevoismiehiksensä, ja vaunuinsa edelläjuoksijaksi; ja panee päämieheksi tuhannen ja viidenkymmenen päälle, ja kyntäjäksi kyntämään hänen peltoansa, ja elonleikkaajaksi hänen eloonsa ja hänen sota- ja vaunukalunsa tekijäksi. Ja teidän tyttärenne ottaa hän voidetten tekijäksi, keittäjäksi ja leipojaksi. Hän ottaa myös teidän parhaat peltonne, viinamäkenne ja öljypuunne, ja antaa ne palvelijoillensa. Ja ottaa teiltä kymmenekset teidän jyvistänne ja viinastanne, ja antaa huovillensa ja palvelijoillensa. Hän ottaa myös teidän palvelijanne ja piikanne, teidän parhaat nuorukaisenne ja aasinne, ja panee työhönsä. Ja ottaa teidän laumastanne kymmenekset; ja teidän pitää oleman hänen orjansa. Niin te silloin huudatte teidän kuninkaanne tähden, jonka olette itsellenne valinneet; vaan silloin ei Herra kuule teitä". Jo ammoin on tämä profeetan ennustus käynyt toteen. Kuitenkin olisimme tämänkin kurjuuden kärsineet ja kuninkaamme olisi meille vieläkin otollinen, jos hän olisi pysynyt Herran sotamiehenä eikä noussut Herraa ja Hänen palvelijoitansa vastaan. Nyt ei hän näy olevan mies päältämme torjumaan vihollisia, sillä Herran henki on hänestä paennut ja luottamus hänehen kansasta kadonnut.
Ääni noidan luolasta.
Niin, lankeemukses on nyt, Israel,
Jo lässä, josta lausui Samuel.
Sa jumalastas ylpeiletkö vielä,
Kun pakanat jo uhkaavat sun niellä?
Kansalainen.
Hui, kuulitko sitä kamalaa ääntä? Se tuntui kuin olisi se tullut tuonelasta.
Ammiel.