Patruuna. Tänne tulee nyt työnjohtajan apulainen, jos et tahdo olla läsnä, niin mene huoneeseesi siksi aikaa.
Rouva. Miksikä niin? Minä tahdon myöskin oppia tuntemaan työväkeä, voinhan minä olla täällä.
Patruuna. Jaha, jaha… No se on tavallaan hyvä… hän on nerokas poika. Otan hänet ehkä konttoristikseni, jos sinä suostut. Kun hänen nyt aluksi pitäisi työskennellä tässä huoneessa ja hän siis tulisi usein olemaan sinun näkyvissäsi, niin en tahdo ottaa häntä, jos hän on sinusta vastenmielinen.
(Eetu tulee sisään.)
Eetu (Kumartaa; kainosti). Patruuna kutsui minua…
Patruuna (Katselee pitkään Eetua). Jaha, jaha… Tekö olette Eetu Kantola?
Eetu. Niin, herra patruuna.
Patruuna. Jaha, jaha… Tahdon esittää teidät rouvalleni! (Rouva kättelee Eetua, joka on aivan hämillään). No, ei pidä kainostella, herra Kantola! Käykää istumaan, tahdon vähän puhua kanssanne.
Rouva (Patruunalle). Minä suostun, voit ottaa tämän nuoren miehen apulaiseksesi. (Erikseen). Tuo sama miellyttävä poika tarjosi minulle kukkavihkon, kun tulimme.
(Istuutuvat).