— Kirottu Chilen hallitus, mr Levi, huudahti herttua ja kalpeni. Minun on saatava tuo miljoona. Asiahan oli sovittu.
— Myönnän, että asia oli sovittu, sanoi mr Sampson Levi, mutta teidän ylhäisyytenne rikkoi sopimuksen.
Seurasi pitkä äänettömyys.
— Onko tarkoituksenne väittää, alkoi herttua synkän rauhallisena, ettette voi hankkia tuota miljoonaa?
— Voisin hankkia teidän ylhäisyydellenne yhden miljoonan parin vuoden ajalla…
Herttua teki vihaisen liikkeen.
— Mr Levi, hän sanoi, jollette tuo rahoja minulle huomiseksi, saatatte erään Europan vanhimmista ruhtinassuvuista vararikkoon. Te ette pidä sanaanne, ja olin kuitenkin luottanut teihin.
— Anteeksi, teidän ylhäisyytenne, sanoi pienikasvuinen Levi, nousten harmistuneena seisomaan, minä en ole sanaani syönyt. Tahdon vielä kerran ilmoittaa, että rahat eivät enää ole käytettävissäni ja pyydän sanoa teidän ylhäisyydellenne hyvästi.
Ja mr Sampson Levi poistui vastaanottosalista tehden kömpelön, vihaisen kumarruksen.
— Aribert, sanoi Eugen-herttua hetkistä myöhemmin, sinä olit oikeassa. Kaikki on mennyttä. Minulla on vain yksi keino jälellä…