Tehdäksemme oikeutta miss Spencerille meidän on myönnettävä, että tämä nainen selvisi hämmästyttävästä kohtaamisesta aika hyvin. Hän ei vältellyt, ei osottanut minkäänlaista mielenliikutusta. Ainoa kiihtymyksen merkki oli hänen nopea hengityksensä.
— Olette lakannut olemasta paroonitar Zerlinski, jatkoi Nella. Saanko istuutua?
Miss Spencer tarttui soittojohtoon.
— Älkää soittako tuota kelloa, jos henkenne on teille kallis, sanoi Nella.
— Jos mitä? kysyi miss Spencer.
— Jos henkenne on teille kallis, ja näin sanoen Nella veti esiin hameensa taskusta hyvin sievän ja siron pienen revolverin.
IX.
KAKSI NAISTA JA REVOLVERI.
— Te — te teette noin pelottaaksenne minua, sammalsi miss Spencer hiljaisella, vapisevalla äänellä.
— On parasta, että istuudutte, virkkoi Nella. Voin sitten tehdä teille muutamia kysymyksiä.