— No, jatkoi Racksole, kurkkuaan selvittäen, mikä on koko jutun juoni? Kertokaa se minulle muutamin sanoin.
— En edes monillakaan sanoilla. Se ei ole minun salaisuuteni, ymmärrättekö.
— Miksi pikku Dimmock parka myrkytettiin? Miljoonamiehen ääni heltyi, hänen hetken ajan katsellessaan onnettoman nuoren miehen ruumista.
— En tiedä, virkkoi Rocco. Voin mielelläni ilmoittaa teille vastustaneeni tätä puolta asiasta. Minulle ei siitä ilmoitettu, ennenkuin se jo oli suoritettu, ja silloin, voin sanoa, suutuin.
— Tahdotte siis väittää, että te ette tiedä, miksi Dimmock murhattiin?
— Tahdon väittää, etten voinut käsittää, mitä hyötyä siitä oli. Luonnollisesti hänet — no niin, hän kuoli senvuoksi, että hän ikäänkuin luopui eräästä yrityksestä, oltuaan ensin siinä osallisena. Ei tee mitään, vaikka sanonkin teille tämän, sillä sen verran olette arvattavasti itsekin päässyt asiasta perille. Mutta ilmoitan juhlallisesti, että minulla on omantunnonepäilyksiä murhia vastaan.
— Se oli siis murha?
— Se oli eräänlainen murha, myönsi Rocco.
— Kuka sen teki?
— Väärä kysymys minulle, vastasi Rocco.