Milka pelästyi kovin, nähdessään miehensä riutunein kasvoin, kalpeana, vahtimestariin nojautuneena astuvan sisään.
— Mitä hänelle on tapahtunut?
— Herra neuvos rupesi voimaan pahoin hänen ylhäisyytensä luona — ilmoitti vahtimestari.
Lopuksi jäivät mies ja vaimo kahden kesken. Neuvos laskeutui sohvalle, hänen vainionsa teki vuoteen.
— Pian sänkyyn, sitte lähetän lääkäriä hakemaan.
Siihen Kovács lausui:
— Minä viis lääkäristä. Voin minä mennä pensioonille ilman lääkäriäkin.
Vähitellen rouva sai tietää kaikki. Kovácsin alkoi kieli sujua ja hän työnsi kaiken vastuunalaisuuden pensioonille joutumisesta vaimonsa niskoille. Hän on syynä kaikkeen — hänen aiheeton mustasukkaisuutensa. Olkoon nyt valmis muuttamaan Budaan.
Milka, joka nyt käsitti, että Lázár ei ollut tehnyt itseään nuoreksi minkään naisen, vaan ministerin tähden, oli suuresti liikutettu. Hän koitti kaikin tavoin tyynnyttää miestään eikä lakannut häntä lohduttamasta. Asiahan on kovin vähäpätöinen, eihän semmoisen takia pensioonille panna.
— Onneton vaimo! Kaikkiin sinä sekaannut etkä mitään ymmärrä. Jos olisit ollut siellä ja kuullut millä äänellä ministeri sanoi: "menkää kotia ja pankaa maata", niin et hetkeksikään epäilisi. Sitte hän piti asiakirjatkin luonaan. Hän ei tahdo minua enää esittelemään. Ministerineuvoksen viran sijasta pensiooni! Mene ja etsi asuntoa linnasta!