"Ja Bourbonein suosija?"
"Niin, sire."
"Te saatte nyt nähdä, että Ranskassa ei enään ole aristokraateja eikä jakobineja, vaan me kaikki olemme ranskalaisia, jotka työskentelemme maamme kunniaksi. Oletteko nähnyt Louis Bourbonia?"
"01en hänen nähnyt kerran, sire."
"Hän näyttää mitättömältä, eikö totta?"
"Ei, sire, minusta hän näytti kauniilta."
Silmänräpäyksen ajan näin tyytymättömyyttä sinisissä herkissä silmissään. Sitte hän ojensi kätensä ja nipisti minua korvasta.
"Herra de Laval ei ole syntynyt hovimieheksi", sanoi hän. "No niin Louis Bourbon on huomaava, että hän ei saavuta valtaistuinta kirjoittelemalla julistuksia Lontoossa ja merkitsemällä niihin Louis. Minä puolestani tapasin Ranskan kruunun makaamassa maassa ja minä sen nostin ylös miekkani terällä."
"Te olette kohottanut Ranskankin miekallanne, sire", sanoi Talleyrand, joka seisoi hänen vieressään.
Napoleon katsoi kuuluisaa ministeriään, ja minä olin lukevinani epäilystä hänen silmissään. Sitte hän kääntyi sihteerinsä puoleen.