— En voi kieltää, mr Holmes, että kertomanne on mielenkiintoista. Se on enemmänkin, se on ihmeellistä. Mutta lausukaa sanottavanne hieman selvemmin jos voitte. Väärennystäkö, väärän rahan tekoa, murtovarkauksiako tarkoitatte? Mistä tulevat rahat?
— Oletteko milloinkaan lukenut Jonathan Wildistä?
— Nimi tuntuu minusta tutulta. Eikö hän ollut joku romaanisankari? En kuluta paljon aikaani romaani-salapoliiseihin — omituisia veitikoita, jotka suorittavat ihmeellisiä tekoja, mutta eivät milloinkaan päästä näkemään, miten se tapahtuu. He näyttävät toimivan yliluonnollisen innoituksen avulla, eikä järjen ja kokemuksen.
— Jonathan Wild ei ollut mikään salapoliisi eikä myöskään mikään romaanisankari. Hän oli mestarikonna ja eli viime vuosisadalla — vuoden 1750 vaiheilla.
— Silloin minulla ei ole hänestä mitään hyötyä. Minä olen käytännöllinen mies.
— Mr Mac, käytännöllisintä mihin saattaisitte ryhtyä, olisi sulkeutua kolmeksi kuukaudeksi kammioonne ja kaksitoista tuntia päivässä tutkia rikosten aikakirjoja. Kaikki kulkee kiertokulkua, professori Moriarty myöskin. Jonathan Wild oli Lontoon vihollisten salainen käyttövoima. Hän möi heille ajatteluvoimansa ja järjestämiskykynsä viidentoista prosentin korvausta vastaan. Vanha pyörä pyörii ja samat puolat tulevat jälleen näkyviin. Kaikki on tehty ennen ja tehdään jälleen uudestaan. Kerron teille professori Moriartysta muutamia seikkoja, jotka varmaankin herättävät mielenkiintoanne.
— Varmasti ne huvittavat minua.
— Tiedän sattumalta, kuka on ensimäinen rengas hänen ketjussaan, tuossa järjestössä, jonka toisessa päässä on tämä harhateille joutunut Napoleon ja sata rappiolle joutunutta ammattimiekkailijaa, taskuvarasta, rahan kiristäjää ja ammattipeluria toisessa päässä, päätepisteitten välillä kaikkia mahdollisia rikoksia. Hänen esikuntapäällikkönsä on översti Sebastian Moran, joka on yhtä arvokkaanylpeä, hillitty ja virallisesti nuhteeton kuin hän itsekin. Mitä luulette hänen maksavan tälle?
— Olisi hauska kuulla.
— Kuusituhatta puntaa vuodessa. Hän noudattaa amerikalaista liikeperiaatetta ja sovittaa palkan kyvyn mukaan. Sain sattumalta tietää tästä yksityisseikasta. Niin paljon ei pääministeri saa. Siitä saatte käsityksen Moriartyn tuloista ja siitä mittakaavasta, minkä mukaan hän työskentelee. Vielä yksi. Aivan äskettäin ryhdyin ottamaan selkoa Moriartyn shekeistä — tavallisista pienistä shekeistä, joilla hän suorittaa talouslaskunsa. Ne olivat osoitetut kuudelle eri pankille. Minkälaisen vaikutuksen tämä tekee teihin?