— Hän on ollut virassa kymmenen vuotta ja oli terävä poika. Mikään erityinen nero hän ei ollut, mutta järjestyksen mies ja kunniantuntoinen. Meillä kenelläkään ei ollut mitään häntä vastaan. Hän oli konttorissa Sidney Johnsonia lähin. Virkatehtävissään tuli hän joka päivä käsitelleeksi noita papereita. Kukaan muu ei hommaillut niiden kanssa niin paljon kuin juuri hän.
— Kuka lukitsi piirustukset kaappiin sinä iltana?
— Sidney Johnson, vanhin valtuutettu.
— No, sittenhän on selvää, kuka ne on ottanut. Nehän löydettiin tuon konttoristin, Cadogan Westin, lompakosta. Eikö asia siis ole selvä?
— Siltä näyttää, mutta eipäs kuitenkaan, Sherlock. Ensiksikin: miksi hän ne otti?
— Otaksun, että ne olivat erittäin paljon arvoiset.
— Hän saattoi helposti ansaita niillä tuhansia.
— Voitko sanoa minulle mitään syytä siihen, miksi hän otti paperit mukaansa Lontooseen ilman tarkotusta myydä ne?
— En, sitä en voi sanoa.
— Ottakaamme siis se lähtökohdaksi. Miten West sai paperit käsiinsä? Ainoastaan käyttämällä väärää avainta.