[4] O.B., m.p.
[5] Olen tässä seurannut Blomstedtin esitystä. Tiedot Pohdon toisesta vangitsemisesta ovat ristiriitaisia. Blomstedt kertoo vangitsemisen Karvialla tapahtuneen v. 1834 sekä tietää, että Pohto suoraan lähetettiin Vaasaan. Pippingin esityksen mukaan tapahtui vangitseminen tammikuussa 1836 ja vanki lähetettiin Turun kautta Vaasaan. Blomstedtin tiedonannot lienevät oikeat, sillä vaikea on olettaa, että hän, joka kirjoitti myöhemmin kuin Pipping ja käytti hyväkseen tämän esitystä, olisi siitä aikamääräyksissä poikennut ilman varsinaista syytä. Pohdosta kirjoittaessaan sekä sitä ennen ja myöhemminkin Blomstedt oleskeli Ilmajoella. Siten oli hän tilaisuudessa saamaan Pohdosta tarkempia tietoja. Hänen kirjoituksessaan onkin yhtä ja toista muutakin sellaista, jota Pipping ei mainitse. Valitettavasti en ole Turun- enkä Vaasanlääninkään lääninhallituksesta voinut saada mitään tietoja, jotka valaisisivat edelläkerrottuja Pohdon kohtaloita. Vaasan lääninhallituksen arkisto on hävinnyt kaupungin palossa eikä Turun arkistoistakaan ole mitään Pohtoa koskevaa löytynyt. Lieneekö irtolaisuudesta vangitsemista pidetty niin vähäpätöisenä asiana, että sen johdosta syntyneitä asiakirjoja ei ole säilytetty? Ettei Pohto matkoillansa ollut joutunut syypääksi mihinkään varsinaiseen rikokseen, osoittaa se, että hän myöhempien todistusten mukaan oli kaikin puolin hyvämaineinen mies.
[6] Asiakirja löytyy parina sekä suomen- että ruotsinkielisenä kappaleena Gottlundin kokoelmassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa (Kl. nro 3503). Ruotsinkielisen laitoksen lopussa kehoittaa Gottlund niitä, joiden haltuun Pohto hänen laskuunsa mahdollisesti jättää matkalla keräämiänsä esineitä, lähettämään ne hänelle Helsinkiin.
Omituisuutena mainittakoon, että Gottlundin nimikirjoituksen alla on sinetti, jossa on ylhäällä lyyry, keskellä erityisessä kilvessä hänen nimensä alkukirjaimet C.A.G. sekä alareunassa: »Otavat osoitteloovat. Kanteleet kehoitteloovat».
[7] Borgå Tidning, 25 päivänä syyskuuta 1847 (N:o 76).
[8] Åbo Tidningar, 12 p. helmik. 1848.
[9] Ystävälleen Emanuel Kanajärvelle Pohto myöskin hankki valmistuneet arkit Pippingin luetteloa. Kirjeessä 18 p:ltä huhtikuuta 1859 Kalvolan pitäjänapulainen J.G. Wikman pyytää Kanajärven puolesta, että Pipping lähettäisi luettelonsa loppupuolen Kanajärvelle. — Pippingin kirjeet valtionarkistossa.
[10] Murha tapahtui puolenpäivän aikana. Isku oli niin voimakas, että kirveen terä upposi kokonaan murhatun oikeaan ohimoon. Ase jäi päähän varsineen. Vasta kello 6:n aikana iltapäivällä sen paikkakunnan jahtivouti irroitti ja kuljetti ruumiin pois.
[11] Pohdon murhaa koskevista Rannan tuomiokunnan arkistossa säilytetyistä asiakirjoista jäljennökset on minulle erinomaisella auliudella toimittanut kihlakunnan tuomari, asessori Vilho Krogerus.
[12] Viborg, 10 p:nä marrask. 1857; Sanan-Lennätin, 14 p:nä marrask. 1857.