VALLESMANNI. Sinä pyydät!
(Vallesmanni tulee lähemmäksi, lyö Jussia ruoskan varrella, mutta Jussi väistää lyönnin, jolloin vallesmanni perääntyy.)
JUSSI. Sinä piiskuri! Kytkettyä miestä kehtaat lyödä. (Panee polven käsivarsiensa väliin ja murtaa siinä käsiraudat poikki.) Nooh! — Nyt vallesmanni! Nyt sopii tulla. — Sun oikeutesi on väkivaltaa. Lakina on silloin voima. — Tule nyt!
VALLESMANNI (Ottaa pistoolin povestaan.) Pankaa kahleisiin tuo mies
(Jussille.) Pysy alallasi, taikka minä ammun sinut.
(Ojentaa pistoolin.)
JUSSI. Täällä maakunnassa ei peljätä oma henkeä eikä säästetä toisen.
HERASTUOMARI (Lähestyen, huutaa.) Jussi kuule —
(Jussi tempaa puukon tupestaan. Vallesmanni laukaisee molemmat laukaukset Jussia kohden, ensimäisen jalkoihin toisen ylemmäksi. Silloin Jussi vähän horjahtaa, mutta juoksee kumminkin vallesmannin luo, joka ahdistuu oven ja sängyn väliseen nurkkaan, ja lyö häntä puukolla. Vallesmanni kaatuu lattialle. Jussi menee herpautuneena istumaan pöydän luona olevalle tuolille. — Ulko-ovelle kopistetaan kiivaasti.)
VALLESMANNI (Sortuneella äänellä.) Minut on murhattu! Kostakaa, kostakaa. — Ei, ei. Herastuomari, te olitte oikeassa (Korisee, kuolee.)
HERASTUOMARI (Lähestyy vallesmannin ruumista.) Hyvä Jumala. Vallesmanni on kuollut.