(Liisan jälessä tulevat Kaisa, Salttu, Kaappo ja muutamia kyläläisiä. Miehet ottavat lakit päästään, naiset panevat kätensä ristiin, jäävät seisomaan hartaan näköisinä. Siltavouti, Kriivari ja renki ovat lähinnä vallesmannia, puhuvat supattelemalla keskenään jokapäiväisen välinpitämättömästi. Kaikki pysyttelevät kauempana Jussista ja katsovat häneen kammoten.)
SILTAVOUTI. Kaappo, käy sinä hakemassa paarit (Rengille.) Mene sinä mukaan.
(Renki ja Kaappo menevät ulos.)
MAIJA (Itkien.) Mun tähteni, Jussi —
JUSSI (Istuu penkillä painaen kylkeänsä, tuijottaen eteensä. Matalalla kurkkuäänellä.) Ei, Maija. Sen täytyi käydä niin.
KOLJOLA ja ANTTI (Tulevat hiljaa sisälle, ottavat lakin päästään.)
KRIIVARI (Huomaa tulijat.) Karkulainen on saatu kiinni.
MAIJA. Antti! (Kysyvästi.) Sinä tulit itse?
ANTTI. Niin. Menin Koljolahan ja pyysin hänet vangitsemahan mun ja tuomahan tänne. Minä en voinut karata.
MAIJA. Anna anteeksi, Antti. Jumala rankaisi mua ankarasti.