— Kan te taala venska?
Isäntä pani ainoan ruotsinsa, mutta sai vastaukseksi surullisen päänpudistuksen.
Mikä lienee … saksalainen…
Hän jätti toverinsa rauhaan, ja tämä huokasi helpotuksesta.
Lähestyttiin asemaa. Juna hiljensi vauhtia. Hetken kuluttua se pysähtyi pienelle Pesiön asemalle.
Maalaisisäntä tuprutteli piippuaan, katsellen asemalla liikkuvaa väkeä. Yht'äkkiä hän virkahti:
— Täälläpä näkyy olevan piispakin…
Janne Flykt säpsähti. Hän kumartui huolettoman näköisenä eteenpäin ja silmäsi ulos.
Siinä seisoi piispa ja jutteli Pesiön kirkkoherran kanssa. Piispa näytti olevan hyvällä tuulella, koskapa Boman nauroi niin, että madonsyömät hampaat näkyivät.
— Mitähän se piispa nyt täällä?