Tämä lähti ottamaan pappia vastaan. Meri-Kustu kuuli jo kamariin, kuinka Janne Flykt nauroi iloisesti eteisessä:
— …niin ne ajat muuttuvat… Hyvää päivää! Janne Flykt heitti reippaasti päällystakkinsa ja tervehti.
— Isoäiti ei puhunut minulle aamulla mitään, että täällä olisi ristiäiset.
— Vai ei puhunut.
— Ei. Päivää, Meri-Kustu. Täälläpä olette jo tekin.
— Joo … täällähän sitä … terve, terve!
— Tuossa se olisi papin paikka. Lassilan emäntä siirsi keinutuolia keskemmäs lattiaa, mutta Janne Flykt istui sohvaan Meri-Kustun viereen.
Lassilan Gideon tarjosi tupakkaa.
— Polttaako pastori?
— Vai "pastori"? Kuule, sano sinä vain minua entisellä nimelläni.
Olemmehan siksi paljon yhdessä rehkineet ennen vanhaan.