— Ka, mistäpä me, herr' Vuolevi, hänen tiensä tietäisimme, vastasi
Päiviö vältellen. — Hänellä on omat keinonsa[12].
— Mutta minä tahdon tietää! kivahti Sirma.
— Ka, tahdotpa tietysti… tietysti…
— Eikö Aslak tiedä?
Aslak pyöritteli lakkiaan ja näytti epäröivän.
— Luulenpa tietäväni…
Sirma hypähti seisaalleen ja tarttui Ommaa olkapäästä.
— Mihin? kysyi hän tuijottaen lappalaista silmiin.
— Jukkasjärvelle sanoi ajavansa…
— No, miksi et heti sanonut? Teidän pitää aina kiemurrella ja kieroilla! Ette voi koskaan puhua suoraan! Se on teidän viheliäinen tapanne joka asiassa! — Vai pelkäättekö te tuota miestä niin paljon, ettette uskalla mitään puhua hänestä?