Tuli ja leimaus! Oltaisiinpa nyt punaisella alueella, niin saataisiin sanoa hyvästit koko kapistuksille.
Ei auta muu kuin lähettää veres hevonen niitä hakemaan. Muuten ne eivät tule.
Vihdoin, puolentoista tunnin odotuksen jälkeen ne saapuvat esikunnan pihaan kuuraisina ja kohmettuneina.
Ensimäisenä tulee kujalla vastaan "Olle", joka on viettänyt yönsä kuularuiskujen reessä. Naama iloisessa irvistyksessä lausuu hän käheäksi painuneella äänellä:
— Me jäätiin kiinni! Konit uupuivat kokonaan.
Päällikkö tiedustelee tarkemmin. Joo, suurin osa kiväärejä ja kaikki kolme kuularuiskua ovat lastatut kahteen hevoseen, jotka huonon vitikelin vuoksi ovat uupuneet eivätkä lopulta päässeet paikalta liikahtamaan.
— No on sekin järjestystä! Mitä olisi tehty, jos olisi satuttu olemaan punikkien maassa?
— Olisi tapella rytyytetty, herra komppanianpäällikkö, huomauttaa
"Olle" ja tekee juhlallisena kunniaa.
— Pirullako sinä olisit tapellut, jos punikit olisivat anastaneet kiväärikuormat?
— Sulin käsin, herra komppanianpäällikkö. Kylmä tässä tahtoo tullakin.