(Nimismies ja pastori riisuvat nutukkaansa, heittävät takit yltään, vetävät lapinlakit korvilleen ja paneutuvat maata.)
KALLA (pastorille). Niin vain, veljeni. Pää se pitää suojata.
PASTORI. Joo, päästä se matokin kuolee.
KALLA. Älä sie puhu…
(Rajamiehet laittautuvat maata perälle, jonne Kaarina on kantanut heiniä ulkoa.)
KALLA (mennen hellan luo). Et sinä, äiti, antanut kahviakaan vieraille?
ELLI. En. Siihen jäi pannu, kun rupesivat keittojaan keittämään.
TIEVAN TOPI (lattialta). Elli on tullut visuksi.
ELLI (matkien). Vai visuksi. Eikö itselläsi ole kahvia mukana?
TIEVAN TOPI. On, on. Juodaan aamulla sinun kahvisi.